6. lokakuuta 2013

Sorsajahtitapahtumia

Heinäsorsa
Lokakuun vaihde on täällä päin normaalisti parasta sorsastusaikaa. Silloin kaikki pellot on jo varmuudella puitu ja toisaalta peltoja ei ole vielä kynnetty, joten jokivarressa on ruokaa tarjolla hyvin. Samalla joessa on merta ja järviä suojaisampaa syysmyrskyjen alkaessa. Tämän vuoden erikoisuus on ollut pitkään jatkunut kuivuus, jonka seurauksena vesi on ollut matalalla ja virtaamat pieniä. Normaalisti näihin aikohin oheisen kuvan kivi on lähes veden peitossa - nyt se toimii sorsien lepopaikkana. Tässä tarinassa kertoilen siis syys-lokakuun vaihteen sorsajahtitapahtumista.

Syyskuun loppu:

Sorsanouto
Syyskuun viimeisenä viikonloppunä sorsia oli vielä melko vähänlaisesti, vaikka ilmavirtaukset kääntyivätkin lopulta pohjoiseen ja pitkä lämmin kausi oli ainakin hetkellisesti ohi.

Vaikka muuttoparvia ei vielä näkynyt, ilman saalista ei kuitenkaan jääty. Tämä heinäsorsa oli jotenkin kehittynyt väärin tai se oli vammautunut poikasena. Se oli täysin lentokykyinen, mutta sen toinen rintalihas oli pahasti alikehittynyt ja epämuodostunut. Normaalisti rintafile painaa noin 130 grammaa, mutta tämä alikehittynyt lihas painoi vain 80 grammaa.

luovutus
Passissa mukanani istui myös kaverini, joka keskittyi vain valokuvaamiseen. Hän nappasi tämän valokuvan luovutustilanteesta.

Sorsakaaveiden asettelu
Nämä minun sorsastukset ovat aina houkuttelupyyntimetsästystä, eli kaaveilla ja pilleillä tehtävää passijahtia. Oheinen kuva esittelee tyypillisen mallin, jolla asettelen kaaveet veteen. Kaaveet ovat sinisellä värillä merkattuina kolmessa ryhmässä ja niiden keskelle jää punainen laskeutumisalue. Punainen rasti puolestaan osoittaa passipaikan. Tämä malli toimii tuulen suunnista riippumatta ja siinä on avoimet tuloväylät uiville ja lentäville sorsille. Minulla on tarkoitus kirjoittaa näistä kaaveiden asettelumalleista vielä erillinen tarina, mutta olkoon tämä pieni "ennakkomaistiainen" siitä.

Lokakuun alku:

Lokakuun ensimmäisen viikonlopun odotukset muuttoparvien saapumisesta olivat korkealla, sillä viikonlopun sääennuste oli seuravanlainen:

Heinäsorsaparvi
Odotukset osuivat oikeaan. Lauantaina aamukuuden ja puoli kymmenen välisenä aikana sorsia lensi ilmassa melko reilusti. Enimmäkseen parvissa oli 20-40 lintua, mutta muutamia suurempiakin sekaan mahtui. Kaaveet ja pilli kiinnostivat sorsia todella hyvin.

Labradorinnoutaja
Tänä syksynä Nala on lopullisesti oppinut toimimaan haavakoiden kanssa. Se etsii lintuja pitkäjänteisesti ja erittäin nopeasti. Itseäni välillä arveluttaa, että ehtiikö siinä raivokkaasti juostessa saada linnusta vainua. Aina se näyttää kuitenkin löytyvän. Eikä tänä kautena lintuja ole hukattu.

Lauantaina Nalle joutui poikkeuksellisti myös sukellushommiin. Aamulla noin tunti ennen auringonnousua pudotin sorsan, joka jäi niille sijoilleen veteen. Koiran saapuessa linnulle, se yllättäen virkosi, sukelsi ja koira seurasi perässä veden syvyyksiin! Sorsa ei onneksi tehnyt pitkiä sukelluksia ja viidennellä sukelluskerralla koira nousi veden alta sorsa suussaan. Valokuvia tilanteesta en harmi kyllä saanut hämärän vuoksi - hieno tapahtuma yhtä kaikki.

Heinäsorsia
Sorsia oli lauantaina ilmassa erinomaisesti. Tämä kaksikko kävi pyörähtämässä kaaveilla kun olin jo lopettanut varsinaisen metsästyksen.

Metsäkauris uimassa
Lauantain erikoisuuksiin kuului myös joen ylittänyt metsäkauris.

sorsasaalis
Lauantaina olisi ollut tilaisuuksia noin pariinkymmeneen sorsaan, mutta säännöstelen saalis- ja laukausmääriä tarkoituksellisesti läheisten talojen meluhaittojen estämiseksi ja yritän maltillisella metsästyspaineella pitää sorsat alueella mahdollisimman pitkään. Lisäksi haluan saaliiksi vain pilliin ja kaaveisiin houkuttuneita lintuja. Saalismäärä ei siis ole onnistuneen retken mittari. Käyn mieluummin 20 kertaa sorsastamassa ja saan keskimäärin yhden linnun, kuin että kävisin kerran ja saisin 20 lintua saaliiksi.

Lähetä kommentti

Hei,

Kommentointi on vapaata. Roskaposti, selvästi laittomuuksiin yllyttävät viestit ja muu sopimaton materiaali poistetaan. Tämä blogi pidetään tarkoituksellisesti anonyymina. Jos tunnet minut jostain, älä käytä koirien tai henkilöiden nimiä, paikkakuntia tms. tunnistetietoja kommenteissasi.

 
Copyright © 2014 Tapiolan Takamailla