19. huhtikuuta 2013

EU muutti käsitystään merimetsosta - "Väärä laji!"

Tällä viikolla keskiviikkona ja torstaina Vasabladet on uutisoinut saaristojen mökkiläisiä, rannikoiden asukkaita ja varmasti kaikkia luontoihmisiä kiinnostavan tiedon Euroopan Unionin linjamuutoksesta merimetsokysymyksessä. EU:n kalatalousvaliokunnan teettämässä raportissa todetaan, että Suomen rantoja valtavalla nopeudella asuttava merimetso on väärää lajia! Tilanne voi kuulostaa jopa vähän koomiselta, mutta tällä päätöksellä on merkittävä vaikutus rantojamme asuttavan lintulajin suojelustatukseen.

Merimetso

Väärä laji? Miten niin?
Merimetsoja on kahta alalajia Phalacrocorax carbo carbo ja Phalacrocorax carbo sinensis. Näistä carbo carbo on Suomen kotoperäinen, alkuperäinen ja täältä kadonnut laji. Carbo sinensis on puolestaan merimetson ns. aasialainen alalaji ja samalla tänne kuulumaton. Sinensis tarkoittaakin sanana "kiinalaista". Näitä alalajeja ei ole nimetty suomeksi - molemmat ovat vaan merimetsoja. Ruotsiksi aasialaista sinensis-alajia kutsutaan nimellä mellanskarv ja kotoperäistä carbo-alalajia nimellä storskarv. (Viereinen kuva lainattu luvallisesti Wikimediasta.)

Merimetso

Mitä sitten jos lintulaji onkin väärä?
Tällä asialla on merkittävä vaikutus merimetson suojelutilanteeseen Suomessa. Merimetso on ollut hyvin tiukassa suojelussa, koska lajin on otaksuttu olevan kotoperäistä carbo-alalajia. Tiukka suojelu on aiheuttanut närää monissa tahoissa, erityisesti kalastajissa ja mökkiläisissä. Samalla maltilliset pesinnän häirintäyritykset ovat epäonnistuneet. Mutta kyseessä ei siis olekaan se "vanha tuttu" merimetso, vaan noin 1,5 kiloa kaloja päivässä ahmiva, mökkisaaret sotkeva vieraslaji.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että merimetson jaktuvaan leviämiseen ja kannan kasvuun päästään nyt vaikuttamaan. ELY-keskusten kuuluisi myöntää huomattavasti nykytilannetta herkemmin merimetsojen pesintöjen häirintälupia. Häirintä tarkoittaa käytännössä munien puhkomista. Myös suojelumetsästykseen pitäisi olla luvassa poikkeuslupia silloin, kun muut menetelmät eivät syystä tai toisesta toimi. Vasabladet toteaa, ettei carbo-alalaji pesi Suomessa - siksi lajisekaannuksia ei synny ja metsästyspoikkeuslupia voidaan myöntää turvallisin mielin.

Mistä tämä väärä merimetso on tänne sitten tullut?
Väitetään, että sinensis-alalaji tuotiin Keski-Eurooppaan keskiajalla Kiinasta. Siellä tätä lintua on käytetty ja käytetään edelleen kalastuksessa. Kalastajalla on elätteintä parvi merimetsoja, jotka pääsetetään sukeltamaan kalojen perään. Lintujen kaulassa oleva panta estää kalojen nielemisen. Lopulta koulutetut linnut palaavat veneeseen ja oksentavat saaliinsa kalastajalle. Saalis myydään sitten paikallisella torilla. Viereisellä BBC:n laatuvideolla linnut nappaavat hämmästyttävän isoja kaloja!

Lopuksi:
Euroopan Unionin kalastusvaliokunnan Between fisheries and bird conservation: the cormorant conflict -raportti on merkittävä askel kohti merimetson hallittua kannanhoitoa Suomessa. Täytyy toivoa, että ELY-keskukset muuttavat linjaansa nopeasti ja sopeutuvat kalastusvaliokunnan linjaukseen. Metsästyslain mukaista merimetson metsästysaikaa saamme varmasti odotella vielä pitkään.

10 kommenttia :

  1. TapiolanTakamailla19. huhtikuuta 2013 15.29

    Kyllä sitä viisaampikin joskus erehtyy.

    VastaaPoista
  2. TapiolanTakamailla21. huhtikuuta 2013 12.32

    Heiluriliike jatkuu: Twitteristä löytyi The Independentin juttu siitä, että EU tuomioistuin todennäköisesti tulee taas sallimaan hyljekaupan. http://www.independent.co.uk/news/world/europe/eu-ban-on-trade-in-seal-fur-set-to-be-overturned-8581496.html?utm_source=feedly

    VastaaPoista
  3. TapiolanTakamailla25. huhtikuuta 2013 10.26

    Ainakin poikkeuslupia näyttää heruvan. Jää epäselväksi, onko ELY-keskus tehnyt jotain linjamuutoksia asiassa: http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/ely-keskus-myonsi-sata-merimetson-ampumislupaa-1.1377040?localLinksEnabled=false

    VastaaPoista
  4. TapiolanTakamailla27. huhtikuuta 2013 20.12

    Loviisassa on havahduttu: http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=6252

    VastaaPoista
  5. Muutama sana tästä kiinalaisuudesta.
    P. carbo sinensis ei ole
    kiinalainen nimestään huolimatta. Nimensä se sai sen perusteella, missä
    päin maailmaa sitä kuvailtiin tieteellisesti alun perin. Väärätkin
    johtopäätökset jäävät joskus kummittelemaan tieteellisissä nimissä,
    koska uudelleen nimeämisessä noudatetaan äärimmäisen tiukkoja sääntöjä. Niitten perusteella ei voi juuri vetää muita johtopäätöksiä, kuin mitkä lajit ovat sukua toisilleen.
    "Väärällä" merimetsolla
    on eri vaatimuksia elinympäristönsä suhteen, kuin se "oikea" alalaji,
    mikä on historiallisesti pitänyt sen poissa Itämereltä ja on pitänyt sen
    "oikean" alalajin täällä. Ongelma vaan on se, että Itämeren ekologinen
    luonne on muuttunut siinä määrin, että se "oikea" merilaji on joutunut
    hylkäämään vanhat asuinalueensa ja "väärä" sisävesien laji on onnistunut
    leviämään tänne. Itämeri ei ole luonteeltaan meri enää, vaan muistuttaa enemmänkin ns. estuaaria. Se "väärä" alalaji muuten kuuluu Eurooppaan siinä
    missä "oikeakin", eikä se ole mikään kiinasta tuotu kalastusväline.
    Levinneisyyskartoituksista esimerkiksi näkyy, että "väärän" alalajin
    elinalue ulottuu kiinaan asti, eivätkä täällä esiintyvät populaatiot ole
    eristyksissä, kuten voisi olettaa, jos laji olisi tuotu tänne ihmisen toimesta.

    VastaaPoista
  6. TapiolanTakamailla14. toukokuuta 2013 21.11

    Kiitos hyvästä taustoituksesta. Olen ymmärtänyt, että noiden alalajien tunnistaminen on ilmeisen vaikea tehtävä, eikä onnistune aina ilman dna-testejä. Sikälihän tilanne on nyt selkeä, että sitä carbo-alalajia ei esiinny rannoillamme.

    VastaaPoista
  7. P. c. carbo ei tosiaan taida pesiä täällä kuin ehkä satunnaisesti. Muistan kuitenkin lukeneeni, että etenkin syksyisin niitä tavataan täällä.



    Kyllä, tunnistaminen on usein vaikeaa, etenkin kun kyse on kahdesta hyvin samannäköisestä alalajista, jotka lisäksi elävät pitkälti samoilla alueilla.

    VastaaPoista
  8. P. c. carbo ei tosiaan taida pesiä täällä kuin ehkä satunnaisesti. Muistan kuitenkin lukeneeni, että etenkin syksyisin niitä tavataan täällä.



    Kyllä, tunnistaminen on usein vaikeaa, etenkin kun kyse on kahdesta hyvin samannäköisestä alalajista, jotka lisäksi elävät pitkälti samoilla alueilla.

    VastaaPoista
  9. Heh, heh! :D

    Kiitos päivän piristyksestä. On tämä suojelupolitikointi hauskaa. Nyt vain jäädään odottamaan, että EU:ssa huomaisivat suomalaisen susipopulaation olevan väärää alalajia. Taas saisi sitoa miehiä Pohjanmaalla puihin kiinni...

    VastaaPoista

Hei,

Kommentointi on vapaata. Roskaposti, selvästi laittomuuksiin yllyttävät viestit ja muu sopimaton materiaali poistetaan. Tämä blogi pidetään tarkoituksellisesti anonyymina. Jos tunnet minut jostain, älä käytä koirien tai henkilöiden nimiä, paikkakuntia tms. tunnistetietoja kommenteissasi.

 
Copyright © 2014 Tapiolan Takamailla