10. maaliskuuta 2013

Täpäriä Kettutilanteita

Viime viikon kettupillisaaliin myötä tanne Tapiolan Takamaille on iskenut aikamoinen kettukuume. Viikolla kiertelin alueita läpi ja tein polkuja valmiiksi passipaikoille. Viikonlopun aamut ja illat menivät sitten pellonreunuspuskissa piilotellen ja jäniksen hätähuutoja matkien. Alkuperäinen suunnitelma oli tosin käydä varisjahdissa, koska rauhoitusaika alkaa huomenna maanantaina 11.3. Kova pakkanen muutti suunnitelmia ja toisaalta ehdin varisten perään vielä huhtikuun aikana saamallani poikkeusluvalla. Tässä kirjoituksessa viikonlopun täpäriä tapahtumia, tunnelmia ja maisemia.

Perjantaina satuin ketuin kanssa melko lähekkäin. Menin passiin auringonlaskun aikoihin kuuden jälkeen. Tiedossa etukäteen oli, että ketut tapaavat olla päivämakuulla kartalla näkyvässä kivikossa. Ajattelin, että saisin ketun kiinnostumaan pillistä ja tulemaan peltoaukon yli myötätuuleen niin, että pääsisin ainakin näkemään ketun. Olin jo aiemmin käynyt valmistelemassa passipaikan tuuheiden kuusien juurelle niin, että paikasta oli hyvä näkyvyys peltoaukealle.

Ketun pillitystä pellon laidalla

Red River Bandit-pillin ensisoitosta oli ehtinyt soida noin 10 minuuttia, kun kuulin takanani metsässä liikettä. Varovaiset askeläänet lähenivät ja lähenivät. Yritin katsella olkani yli lähestyvää eläintä, mutta tiheät kuuset peittivät takamaaston tyystin. Lopulta hyvin läheltä kuului pakolaukan äänet. Pimeyden laskeuduttua lopetin passituksen ja tutkailin taskulampulla takamaastoa. Kettu oli tullut lännestä ja käynyt kuusten takana noin neljän metrin päässä passipaikaltani. Lopulta se oli havainnut minut ja paennut.

Ketun pillityksen strategiakartta

Siitä se oli mennyt. Minä istua kökötin kuvan oikean reunan kuusikon toisella puolella neljän metrin päässä.

Ketun jäljet

Lauantain illalla kokeilin vaihteeksi avohakkuupassia. Hakkiolla oli runsaasti vanhoja jälkiä, mutta lauantaina ei havaintoja tullut. Kun kuutamoa ei ole, olisi tällä paikalla ollut kyllä varsin vaikea erottaa kivien ja kantojen sessa hipsivää eläintä. Tämä paikka voisi toimia paremmin aamulla, kun valon määrä on lisääntymään päin. Minusta muuten tuo lumimaastoasu naamioi aika hyvin hahmoni tuohon kiven kylkeen.

Ketun pillitystä avohakuulla

Lauantain huippuhetki oli nähdä taas teeriparvi. Tämä on melko varmasti sama teeritokka, jonka olen aiemmin nähnyt. Teerien seassa lensi muuten erikoisesti varpusia. Varpuset ovat näillä kulmilla aika harvinasia. Liekö joku vaellusparvi.

Teerien ja varpusten sekaparvi

Sunnuntain aamuna pääsin taas kettukontaktiin, mutta olin samalla hyvin epäonninen. Olin kuvan maisemassa puoli kuuden aikaan aamulla. Pilliksi valikoitui tässä heti alusta Dan Thompson PC2-pilli. Noin kuusi minuuttia ensipuhallusten jälkeen silmälasit menivät huuruun hengittäessäni kasvomaskin alla vähän huolimattomasti. Jouduin siinä sitten säätämään maskia ja tuulettamaan laseja. Olin mielestäni ihan hyvin naamioitunut. Silti tästä härdellistä syntynyt käden ja pään liike oli ilmeisesti näkynyt ketulle noin 150 metrin päähän, jossa kettu oli lähestymässä suoraan kohti. Huomasin harmikseni ketun vasta silloin, kun se mennä viiletti pitkin peltoa metsään.

Ketun pillitystä pyhäaamuna

Olen kartoittanut metsästusalueeni nyt käytännössä kauttaaltaan ja jälkien perusteella alueella liikkuu mahdollisesti ainakin viisi, mahdollisesti jopa seitsemän, kettua. Viereisessä kuvassa ketun vanhojen jälkien päällä on muuten fasaanin siiven tuoreempi painanne. Viikonloppuna pillitin kettua yhteensä kuudessa kohteessa. Näistä kahdessa pääsin ketun kanssa kontaktiin, joten pidän viikonlopun jahteja onnistuneena. Vähän paremmalla onnella äitienpäivälahjaksi vaimolle visioitu kettuturkki olisi jo hyvässä vauhdissa.

Ketun ja fasaanin jäljet hangella

2 kommenttia :

  1. Taas kerran kiva kertomus ja hyviä kuvia :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos :-)

    Pitää yrittää ottaa omista virheistä opiksi. Takaan, että toista kertaa en lasit huurussa katsele ketun pakolaukkaa :-)

    VastaaPoista

Hei,

Kommentointi on vapaata. Roskaposti, selvästi laittomuuksiin yllyttävät viestit ja muu sopimaton materiaali poistetaan. Tämä blogi pidetään tarkoituksellisesti anonyymina. Jos tunnet minut jostain, älä käytä koirien tai henkilöiden nimiä, paikkakuntia tms. tunnistetietoja kommenteissasi.

 
Copyright © 2014 Tapiolan Takamailla