9. tammikuuta 2011

Maisemaretkellä

Nyt jo pari kuukautta on vierähtänyt siitä, kun noutajatyttö tuli meille. Mukavasti kaikki on mennyt edelleen. Sille on kyllä alkanut kehkeytyä sellainen paha tapa, että se varastelee, tai ainakin yrittää varastaa, ruokaa keittiön pöydiltä. Ja sellainenkin "yllätys" tapahtui viime keskiviikkona, että koiralla alkoi ensimmäinen juoksuaika. Aika vähän vuotoa on ollut vielä ja toisaalta koira näyttää pitävän itsensä varsin puhtaana, joten ainakaan toistaiseksi ei vaippahousuja varmaan tarvita.

Yllättävän rauhallisesti tuo meidän terrieri on ottanut typykän kiiman. Sillä on yleensä mennyt elämä vatsaa myöten ihan sekaisin, kun naapurustosta on leijallut kirsuun lemmentuoksuja. Nyt se näyttäisi ottavan asian varsin rauhallisesti. Toki välillä se käy nuuhkaisemassa postimerkkiä, mutta astumisyrityksiä ei ole tapahtunut, eikä vatsakaan ole sekaisin. Tietysti koirat pitää erottaa nyt työpäivien ajaksi toisistaan.

Killasta huolimatta lähdettiin lauantaina noutajan kanssa katsomaan, josko löydettäisiin jänis, rusakko tai satunnainen varis. Keli oli mitä hienoin, mutta jäniksiä ei maisemista löytynyt. Muutenkin maastossa oli erikoisen hiljaista. Kun saaliista ei ollut merkkiäkään, sai keskittyä rauhassa kuvaamiseen ja koiran tottelevaisuusharjoituksiin. Ne sujuvat jo mukavasti. Seuraamisen kanssa maltti ei meinaa piisata, mutta hiljaa hyvä tulee. Alla höysteeksi muutamia kuvia.

Aamusella oli mukavaa utua pelloilla.
talvista latomaisemaa

Paria päivää vaille yksivuotias noutajan alku.
Labradorinnoutaja talvella

Aurinko nousee kymmenen maissa metsän takaa.
Auringonnousu talvimaisemassa

Hiiri oli mennä vilistänyt hangella.
hiiren jäljet hangella

ja missä hiiri, siellä lumikko
lumikon jäljet

Siankärsämöitä peltotien varressa
siankärsämöitä talvella

Tänään sunnuntaina keli lauhtui nollaan, joten jäniksen olisi saanut helposti kierrokseen. Koko yön ja aamupäivän kuitenkin pyrytti sen verran ravakasti, että se piti meidät kotona tänään.
 
Copyright © 2014 Tapiolan Takamailla