26. marraskuuta 2010

Meille tuli koira!

Reilu pari viikkoa sitten kerroin, että meille on tulossa noutaja. Torstaina se sitten tapahtui - meille todella tuli noutaja. Reissuun lähdin jo keskiviikkona iltapäivällä töiden jälkeen. Matkaan mennä pyörähti yllättävän paljon aikaa: oli liukasta, päivä pimeni illaksi, luntakin tuprutti välillä ja alla nastarenkaiksi joskus kutsutut sliksit.

Kaveri selvästi muisti minut aikaisemmalta vierailulta. Tervehdys oli pihalla sen verran ystävällinen, että sitä oltiin selvästi jo vanhoja tuttuja. Ilta meni poristessa isäntäperheen kanssa ja siitä valuttiin sitten joskus yhdentoista maissa paikalliseen majataloon nukulle. Koira otti tilanteen kohtalaisen rennosti ja nukahti sängylle jo siinä vaiheessa, kun minä vasta järjestelin kamppeitani.
labradorinnoutaja rentoutuu

Torstaina lähdettiin ajelemaan sitten kotiin päin. Olin ostanut turvavöihin kiinnitettävän turvavaljashimmelin. Sen pukeminen oli kyllä vähän konstikasta, mutta toimi autossa oikein hyvin. Tuo turvavyösysteemi antaa koiralle kohtalaisen hyvin liikkumavapautta. Voi nousta seisomaan ja olla istualtaan, kun lenkki liukuu turvavyössä. Mutta kyllä tuo kännyn kamera ottaa sitten ärsyttävän suttuisia kuvia...
labradorinnoutaja matkustaa

Kotona oli sitten vastaanottokomitea vastassa. Terrierin pösilö kävi näyttämässä nuoremmalleen heti, että kuka kukin on. Tästä tilanne onneksi lieventyi melko pikaisesti. Nyt tänään perjantaina koirat olivat vapaana lähimetsässä ja ottivat jo mukavia juoksuleikkispurtteja. Paljon tässä koirien välisessä ystävyydessä on kuitenkin vielä tekemistä, että olisivat luontevasti keskenään.

Tässä sitä ollaan jo uuden paikan nurkat nuuskittu ja otetaan rennosti.
labradorinnoutaja rentoutuu

Tästä olohuoneen nurkasta ei alunperin pitänyt tulla parkkipaikkaa, mutta typykkä valitsi paikan itsekseen, kun halusi olla minun vakinojatuolin vieressä. Laitettiin patja sitten siihen ja paikka näyttäisi olevan heti oikein tykätty.
labradorinnoutajan oma paikka

Kaikkineen nämä pari ensimmäistä päivää ovat menneet oikein hienosti. Toki meillä on paljon tekemistä ja opettelemista yhdessä. Huomenna päästään sitten ensimmäisen kerran vähän pidemmälle metsälenkille. Lentsu meinaa pukata päälle, mutta ei sovi antaa sen häiritä.

Lähetä kommentti

Hei,

Kommentointi on vapaata. Roskaposti, selvästi laittomuuksiin yllyttävät viestit ja muu sopimaton materiaali poistetaan. Tämä blogi pidetään tarkoituksellisesti anonyymina. Jos tunnet minut jostain, älä käytä koirien tai henkilöiden nimiä, paikkakuntia tms. tunnistetietoja kommenteissasi.

 
Copyright © 2014 Tapiolan Takamailla